tiistai 24. maaliskuuta 2009

Salainen puutarha.

Halpaan ja mukavaan harrastukseeni kuuluu täällä "polkupyöräpyrähdykset", ajelen ilman päämäärää Antsun kapeita ja mutkittelevia katuja. Aina on löytynyt joku uusi paikka, joka on jäänyt mieleen.

Tänään ajaessani aivan lähikortteleissa, huomasin pitkässä, vanhassa ja korkeassa muurissa jykevän oven ja se oli raollaan. Kurkistin siitä sisään ja hämmästelin sieltä avautuvaa näkymää.
Oven takana avautui valtava piha , jota reunusti hyvin vanha punatiilinen rakennus ja sen takana olipieni kirkko. Keskellä pihaa oli kaunis ja suuri puutarha.
Vehreän vihreä ruohikko peitti maata, kukkapenkeistä pursusivat täkäläiset tyypilliset kevät kukat, siniset scillat, auringonväriset narsissit, tuksuvat, valkoiset ja syvänsiniset hyasintit. Kauniit ja kukkivat penssat ryöpsähtelivät puiden lomassa. Pensaissa oli punaisia marjoja tai ne olivat hentojen keltaisten kukkien peitossa. Keskellä puistoa solisi lähde, linnunlaulu täytti ilman. Vanhat, vanhat harmaarunkoiset puut toivat oman viehätyksensä paikkaan. Puistossa oli penkkejä ja tuoleja , jotka olivat kutsuvan näköisiä. Säätila ei vain ollut suotuisa istuskeluun. Vanha tiilitalo joka nelönä muodosti aidan puutarhalle on nunnaluostari, sekä oli myös toiminut naisten turvapaikkana mm. sodan aikana ja toimii edelleen.

Ihmeellinen rauha ja hiljaisuus vallitsi tässä paikassa , joka on melkein keskellä vilkkainta kaupunkia. Tulethan ensi-kesänä kokemaan "salaisen" puutarhan rauha ja retkelle kanssani tähän
paratiisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti