Hellettä!

Juhannuksesta on pitänyt hellettä. Päivät kärvistellään, mutta kun istahtaa iltamyöhällä terasille, tuntuu lämpö iholla kuin linnunmaito. Täkäläiset linee tottuneet kuumuuteen, kaupunki vilisee tarmokkaan näköisiä ihmisiä, jotka tekevät löytöjä hiljattain alkaneessa kesäalessa.

Kun palasin Anwerpeniin takaisin, oli maisema muuttunut. Kaikkialla on nyt yltäkylläisen vihreää ja vehreää. Jäin paitsi kevään kukkaloistosta, mutta kaunista on myös Heinäkuussa.

Vanhojen talojen seinät pursuilevat murattia, viiniköynnöstä ja kukkia. Meillä myös metrinmittainen koivu kasvaa sisäpihalla seinänraosta. Se saikin olla virallinen Juhannuskoivumme, kun vietimme iloista kesäjuhlaa 19.6 porukalla, joka koostui suomalaisista, belgeistä, sisialaisesta, brassista ja hollanttilaisesta. Anja oli tuonut koivunoksia myös pihaltaan, joilla koristelimme talon sisätiloja. Meny oli mahtava, suomalaisen grillimakkaran lisäksi nautimme äyriäissalaattia (tuoreista merenherkuista) pasta- sekä vihersalaatteja, grillattua brassi jalopeno leipää ym.. ja sinän takaa sunasta kuului kiukaan sihinä, kun porukat innostuivat saunomaan kunnolla. Useana vuonna on ollut haitarinsoittaja paikalla, tänä vuonna emme sitä iloa saaneet.



Satamassa on töitä ollut enemmän kun talvella. Laivoja saapuu tiuhempaan, ja jotkut viipyvät useamman päivän. Täällä puhutaan jo laman hellittävän. Laiva-miehistölle tämä on herkkua, välillä myös lepotaukoja ja pääsyä ulos työn rutiineista. On retkeilty kaupungilla, käyty kartingradalla, keilattu ja pelattu bilistä. Vanhat talot , kirkot ja kulttuuri kiinnostaa myös seiloreita. Shoppailu ei niinkään, paitsi tietysti Belgian kuuluisat suklaapuodit ja olut.